RAHA RATKAISEE

Niin jatkaakseni edellistä tekstiä, heitän jälleen kysymyksiä ilmaan. Onko kentis kodissasi esineitä joita et raaski heittää pois tai ajattelet - "entä jos tarvitsen sitä kuukauden päästä?" ja "kyllä minä siitä kankaasta vielä aijon jonkun leningin ommella". Kuulostaako tutulta? Ajatus, että heitän käyttämättömän astiasarjan menemään tai luovun ihanista pieniksi jääneistä farkuista, jotka ostin isolla rahalla, tuntuu kamalalta rahan haaskaukselta. Tavaroita ei ole pakko heittää roskiin vaan ehdottomasti ne kannattaa kierrätää tai myydä kirpputorilla, mutta eräs äärettömän tärkeä ja viisas neuvo on ÄLÄ MISSÄÄN TAPAUKSESSA JAA TAVAROITASI YSTÄVILLE JA SISARUKSILLESI. Se että yrität lieventää omaa tuskaasi heittämällä astiasarjan pois kantamalla sen vanhempien luokse tai tarjota pikkusiskolle, joka on juuri muuttamassa omaan asuntoon on virhe. Roudaamalla omia tavaroita ystäville lieventämällä omaa luopumisen tuskaa, lisää ystävällesi ahdistusta ja syyllisyyttä luopua antamisistasi tavaroista vaikka niiden saaja ei niistä iloitsisikaan. Haluathan, että meidän kaikkien koti olisi täynnä vain kodin asukkaille iloisia ja tärkeitä tavaroita. Toki jos siskosi on puhunut tarvitsevansa kattilaa ja astioita, ja sinun heittämät astiat kelpaavat, hän taastusti on valmis niistä maksamaan jos hän niistä saa iloa.

Oletko koskaan ajatellut, mitä maksaa kun säilytät valtavaa tavara arsenaalia kotonasi? Jokainen neliö maksaa, myös ne neliöt missä nököttää se käyttämätön paita, rikkinäiset sukat, kirjat jotka joskus ajattelit lukea. Siksi Kondo Marie suositteleekin kirjassaan säilyttämään kaiken kaupassa. Jos sattuu, että heittämäsi lukematon kirja alkoikin todella kiinnostamaan niin osta se uudestaan, jos se tosiaan tuo sinulle iloa ja olet siitä aidosti kiinnostunut, olet taatusti valmis ostamaan sen. Ei kannata säilyttää varmuuden vuoksi. Se on kallista. 

Kondo Marien sanoin - "SITÄ MITÄ ET TARVITSE, EI PERHEESIKÄÄN TARVITSE".

Jotta voimme jatkaa, on aika hetkeksi pysähtyä näihin mietteisiin ja tunnelmiin..

MIKÄ ON KODIN HALLINTAA? ENTÄ MITEN SITÄ TAVARAA OIKEASTI KARSITAAN?

No minäpä kerron, ette arvaakkaan kun ihana uusi tuttavuuteni A, meni minulle kertomaan ihanasta Marie Kondon kirjoittamasta kirjasta KONMARI SIIVOUKSEN MULLISTAVA TAIKA. Jo näin alkajaisiksi kiitän tätä ihanaa Marie tästä kirjasta. Olen monet mullistavat suunnitelmat ja järjestyksen salaisetkonstit kokeillut, mutta Marien ihana kirja kertoi koko totuuden, miten olen astunut niihin ansoihin johon meistä moni astuu halutessaan hallita kodinjärjestystä. Ammenan nyt Marien kirjasta opittua teille, jonka olen itse vienyt ihan käytännön tasolle.

Kaikki alkaa siitä että olet itse halukas hallitsemaan kotiasi. Haluat iloita siitä mitä sinulla on. Ajatteleppa, että kotisi olisi täynnä esineitä ja asioita, jotka tekevät sinut iloiseksi. Kuvittele, että kun avaat vaatekaapin oven, olet yhtä hymyä iloitessasi ihanista vaatteistasi. Kun siirryt keittiöön, hyllyt notkuvat vain silmiä hipovia esineitä, aloitat aamun sinun ihanalla pinkillä lusikallasi joka tuo sinulle vain iloa. Peset hampaat ja sinulla on laatikossa vain muutama koru, mutta ne kaikki saavat sinut hyvälle tuulelle. Työpöydälläsi ovat ainoat, mutta kaikista ihanimmat lemppari kynäsi jotka huutavat piirtämään. Kirjahyllyssä on vain sinulle tärkeät ja iloa tuovat kirjat. 

Kelaappa nyt, voiko olla niin että kotisi olisi vain täynnä esineitä ja asioita jotka tuovat sinulle iloa. HUOM! Ei vaatteita, jotka muistuttavat sinua siitä, että olet lihonnut viime kesästä, ei kirjoja jotka muistuttavat että et vieläkään ole lukenut niitä. Ei valokuvia, jotka muistuttavat ikävästä talvilomasta, ei jakkaraa joka muistuttaa siitä että menit tekemään hätiköidyn ostoksen. Ei juhla astiastoa, joka muistuttaa sinua siitä että olet lapseton ja et tule koskaan viettämään ristiäisiä, joihin niitä tarvitset. Ei lankoja, jotka muistuttavat että et ole vieläkään aloittanut sitä toivomaasi harrastusta. Ei irtonappeja, jotka kertovat kuinka laiska olet laittamaan uutta nappia irronneen tilalle. Ei astioita, jotka muistuttavat lahjasta, jota olet aina inhonnut. Ei pipoja, lapasia, huiveja jotka ovat vanhoja kauhtanoita joita käytät vaikka et niistä pidä. 

Tässä sinulle pohtimista, kun olet miettinyt tätä jatkan vasta sitten eteenpäin..

Kirja löytyy - http://www.adlibris.com/fi/kirja/konmari-9789522792167

SIIVOUSKAAPPI

Meidän siivouskaappi sijaitsee keittiössä, kodin keskipisteessä. Jos imuria tarvitaan pikaiseen käyttöön, se on yleensä keittiön pöydän alus juuri ennen kuin vieraat astuvat sisään, roskapussia, pesuaineita tarvitaan keittiössä lähes päivittäin. Ja SAKSET! ne eivät ole enään hukassa, KIITOS Normann Copenhagenin, kun toivat markkinoille mainiot POCKET säilyttimet. 

HUOM! Jos kiinnität kalusteoviin POCKET säilyttimet, kuten meillä. Käytä mahdollisimman lyhyttä ruuvia ja kiinnitä kannake ruuvimeisselillä varovasti. 

Minun Pocket säilyttimissä säilyy, konetiskiaineet, sakset ja kauppakassit. 

Pocket säilyttimiä myy mm. FINNISHDESIGNSHOP

SÄILYTÄ VIHANNEKSET, KASVIKSET JA HEDELMÄT FREESINÄ!

Se ainainen tunne, kun pitää lähteä ruokakauppaan, käydä läpi kaapin sisällöt ja miettiä mitä sitä taas seuraavat pari viikkoa aikoo syödä ja jos alkaakin inhottamaan kana ja kun on päivä jolloin yököttää jauheliha niin mikä se ruoka sitten on joka uppoaa? Jos haluaa freesiä ja täydellistä salaattia päivittäin niin riittääkö ne salaatti tarpeet pitkään ja entä kun tulee vieraita niin mitä sitten tarjotaan? Kirjaimellisesti VIHAAN ruokakaupassa käymistä, mutta salaatin lehdet vaativat viimeistään viikon jälkeen kaupassa käymistä, kun ne ei tunnu säilyvän pitkään. Olen ehkä myös aika ranttu käyttämään mitään, joka hieman näyttää huonolta. Olin eräällä ystävälläni tupperware kutsuilla ja vanhana tupperware konsulenttina tiesin, että valikoimasta on ainakin välillä löytynyt rasioita, joissa niin salaatti, kun kasvikset ja hedelmät säilyvät pitkään hyvinä. En ole kuitenkaan jaksanut täysin luottaa siihen, jonka takia en ole hankkinut kyseisiä rasioita. Näillä kutsuilla kuitenkin jälleen esiteltiin kyseistä rasiaa, jossa vihannekset, kasvikset ja hedelmät säilyvät pitkään hyvinä. Eräs tuttava tuumasikin, että oli iskenyt huonokuntoisen salaattinipun rasiaan ja aamulla oli hämmästellyt nipun rapeutta. Päätin kokeilla, tilasin muutaman rasian ja iskin salaatit kulhoon. Kahden viikon kuluttua päätin arvioida salaatin kunnon. Nappasin käsiini rasiassa aikaansa viettäneen keräsalaatin, enkä ollut uskoa silmiäni. Jäävuorisalaatti näytti juuri kaupasta ostetulta. ILOITSIN. Vihdoin kaupassa käyminen voi harventua, kun vihannekset, kasvikset ja hedelmät säilyvät pitempään kuin viisipäivää freesinä. Nykyisin kauppareissun jälkeen kuorin porkkanat, pesen salaatinlehdet, putsaan paprikat ja isken ne tähän merkilliseen rasiaan. Salaattia tehdessä, ei tarvitse enään huuhdella kasviksia ja leivänpäälle on helppo heittää hyvänä säilynyt paprika siivu suoraan rasiasta. Porkkanoitakin tulee popsittua harvase hetki, kun rasia pitää huolta niiden kunnosta ja kauppareissun jälkeinen kuorinta operaatio on historiaa. Salaisuus tässä rasiassa on riittävä hapenmäärä kullekkin vihannekselle, kasvikselle ja hdelmälle. Ilmankierto myös rasianpohjassa olevien urien avulla pitää rasian sisällön freesinä. Suosittelen! Rasian nimi tupperwarella ventsmart.

http://www.tupperware.fi/tuotteet/ventsmart-hoj-4_4-l

SIISTITÄÄN, TURHA POIS!

Pyykinpesukone jyllää, ulkona varjossa heiluu kiikkerä pyykkitelineeni tummien vaatteiden täyttämänä. Eilen sain harmaaksi menneistä converseista valkoiset ja talvesta harmaantuneet lakanat pääsivät kylpemään omassa valkoisuudessaan. Epäonnistuneiden kloritti valkaisujen jälkeen, päätin kiirehtiä luontaistuote kauppaan ja noutaa sieltä itselleni jo tutuksi tulleen PYYKINVALKAISIJA JA TAHRANPOISTOAINEEN, tämä tuote on SONETT merkin alla. Purkin kylkikin lupaa ehkäistä valkopyykin harmaantumisen ja jopa elvyttää kellastuneen pyykin alkuperäiseen väriin. Tätä jauhetta voi käyttää myös tee ja kahvitahrojen poistoon astianpesukoneessa. Sonett sisältää mm. soodaa, kuulemma pelkkää soodaakin voi käyttää valkaistaessa pyykkiä ja etikka toimii tahrojen poistoon ja kirkastaa värejä. Omasta kodinhoitohuoneestani löytyy tahrojen poistoon yms. tuttu ja turvallinen sappisaippua sekä saippuapalana, että nestemäisenä. Valkaisuun sonett jauhetta ja peruspyykin pesuaineet nestemäisinä, käytän jonkun verran hajusteettomia pesuaineita ja silloin lisään eteeristä laventeliöljyä tipan pesuaine lokeroon, jolloin pyykkiin saa ihanan tuoksun. Paras tuoksu tulee kuitenkin ulkoa, joten heti kun sää sallii, pyykit kuivavat ulkoilmassa. 

Tykkään järjestellä ja karsia turhaa tavaraa pois, vihaan tavaran paljoutta kodissani ja kaikki turha saa lähteä. Käyn usein vain pienen osan kodistani läpi kerralla, en ahnehdi koko taloa, koska mielenkiinto ja innostus loppuu ennen kun ehdin edes aloittamaan. Yksi kaappi kerrallaan on hyvä ratkaisu, sen voi aloittaa extempore, eikä aikaa kulu loputtomasti. Kodissani on siis kaappeja ja hyllyjä, jossa vallitsee ihana järjestys, mutta enemmän on niitä hyllyjä ja kaappeja joihin järjestelijää ja karsijaa odotellaan. Nautin siitä tilanteesta, kun tarvitsen saksia tai liimaa ja tiedän mistä ne löytyvät. Kun siivoan, kuljetan ne automaattisesti niille merkittyyn paikkaan. Olen huomannut, että tavara jolle ei ole nimettyä paikkaa on helppo nakata johonkin epämääräiseen sekametelilaatikkoon ja siitäkös se sekametelisoppa sitten ajanmittaan syntyy. 

Mutta eihän yhtiä saksia kannata säilytää yhdessä laatikossa yksinään, kun tilaa tarvisi muillekin tavaroille? Ja miten sitä sekametelisoppakaappia rupeaa järjestelemään? Eihän äidin antamia rumia posliinilautasia voi heivata kirpputorille? ja mihin aikansaelänyt kummitädin antama kalevakoru isketään? Niin ja juuri äskettäin naapurilta saatu kukkaruukku tuparilahjaksi ei todellakaan miellytä silmää, mutta ei sitä voi laittaa kiertoon, kun sen juuri edellispäivänä sain. Tuntuuko tutulta? Onko kaapissa niitä lahjoja, joita ei vaan voi heittää pois vaikka käyttöä niillä ei ole. Uusiin koteihin satsataan suuri määrä keittiökaappeja, puhumattakaan siitä suuresta säilytystilasta kodinhoitohuoneessa. 

Myönnetään olen materialisti joltain osin päänuppiani, eikä uusien asioiden hankkiminen tee tiukkaa, jos lompakon puolelta löytyy killinkejä. Mutta muutaman kirpputoripöydän täyttäneenä, olen huomannut että heräteostokseni kerääntyvät kirpputori kasseihin, ne edulliset ihanat säilytyspurnukat ja ikean sesonki tarjotin, paljon blogeista bongattu räsymatto kirpputorilta ja kesäksi löydetyt muoviastiat huutavat kirpputorikasseista. Eräänkin kerran napisin tarvitsevani ruokaalaittaessa valkosipulipuristinta, ja kuinka monesti tulin kaupasta ilman sitä tarpeellista vempainta ja silti kassit pullottivat ostoksia. Kuinka monesti olen maanitellut ulkomaan reissun jälkeen, että miksi ostin tämmöistä romua kun siellä olisi ollut se ihana arvokas kannu jota olen haikaillut pitkään. Nykyisin ulkomaan reissua suunnitellessa, pyrin miettimään mitä tuolta reissulta kotiini tarvitsen? Kun olen tiedostanut tarpeeni. Kun lomareissulla kiertelee kauppoja silmä hamuaa niitä tarvittavia juttuja, välillä silmiin tarttuu jotain ihanaa mikä ei ollut suunnitelmissa. Silloin nappaan esineen kouraani mietin mihin minä tarvitsen tätä? Kannu, ainahan kannuja tarvitsee.. niin mutta kotona on jo se ja se kannu.. silloin kannu pääsee takaisin kaupan hyllylle ja jatkan tarpeellisten hankintojen etsimistä. Näin onnistuneesti ei kuitenkaan aina tapahdu, mutta yritystä on ja välillä onnistumisia. 

Mikä riittää? Montako lasia ja kannua? Entä pyyhkeitä, jos omasta takaa on jo 5 pyyhkeen käyttäjää. Entä riittääkö yksi juustohöylä jos rupea karsimaan ylimääräistä tavaraa? Entä lastenlelut? Mitkä lelut säilytän ja mitkä hävitän kun uusia leluja tulee jatkuvasti juhliessa jonkun lapsen synttäreitä? Entä kynttiläkoristeet? tuikkukupit, kynttiläjalat? on häälahjaksi saadut hopeiset, on citymarketista ostosten yhteydessä saatuja iittalan tuikkukuppeja, isomummon antamat festivokynttiläjalat, pentikin ihanat tuikkukupit ja tigerista löydetyt tuikkukipot. 

Juuri näin edellämainitusti minun eräskaappini pursusi tavaraa. Päätin, että nyt saa riittää! Festivokynttiläjalat saisivat jäädä, koska ovat ajattomat ja runsaana määränä entistä juhlavammat, halutessani voin vuosien varrella kartottaa kokoelmaa erikorkuisilla festivoilla. Myös iittalan tuikkukupit kaikkine väreineen saisivat jäädä, koska taas ajattomuus värien suuri kirjo ja käyttö mahdollisuudet olisivat ns. laajat. ja jälleen voin hankkia erikokoisia ja värisiä tuikkukuppeja kokoelmaani lisää. Runsaana määränä tuikkukuppeja syksyn pimeydessä on upea valomeri, kesällä tuikkukupit pääsevät terassin pöydälle koristeeksi kesän hempeissä sävyissä. Kirpputorilta löydetyt matalat messinki kynttiläjalat yhdistyvät kauniisti festivojen kanssa, joten päätän säilyttää ne. Muut pääsevät kirpputorille. Rakastan kun tiedän, mitä kerään eikä minun tarvitse ostella uusia sesonki kynttiläjalkoja jne. voin halutessani hakea tuikkukuppi kokoelmaan iittalan myymälästä ison huurre valkoisen tuikkukupin ja sijoittaasen kevään värien keskelle.

Muoviset säilytyslokerot clas ohlson.

Kenkähyllykön laatikot omaa designiani ja tuotemerkki LEHTORINNE DESIGN STUDIO, lisää tietoja www.lehtorinne.fi