RAHA RATKAISEE

Niin jatkaakseni edellistä tekstiä, heitän jälleen kysymyksiä ilmaan. Onko kentis kodissasi esineitä joita et raaski heittää pois tai ajattelet - "entä jos tarvitsen sitä kuukauden päästä?" ja "kyllä minä siitä kankaasta vielä aijon jonkun leningin ommella". Kuulostaako tutulta? Ajatus, että heitän käyttämättömän astiasarjan menemään tai luovun ihanista pieniksi jääneistä farkuista, jotka ostin isolla rahalla, tuntuu kamalalta rahan haaskaukselta. Tavaroita ei ole pakko heittää roskiin vaan ehdottomasti ne kannattaa kierrätää tai myydä kirpputorilla, mutta eräs äärettömän tärkeä ja viisas neuvo on ÄLÄ MISSÄÄN TAPAUKSESSA JAA TAVAROITASI YSTÄVILLE JA SISARUKSILLESI. Se että yrität lieventää omaa tuskaasi heittämällä astiasarjan pois kantamalla sen vanhempien luokse tai tarjota pikkusiskolle, joka on juuri muuttamassa omaan asuntoon on virhe. Roudaamalla omia tavaroita ystäville lieventämällä omaa luopumisen tuskaa, lisää ystävällesi ahdistusta ja syyllisyyttä luopua antamisistasi tavaroista vaikka niiden saaja ei niistä iloitsisikaan. Haluathan, että meidän kaikkien koti olisi täynnä vain kodin asukkaille iloisia ja tärkeitä tavaroita. Toki jos siskosi on puhunut tarvitsevansa kattilaa ja astioita, ja sinun heittämät astiat kelpaavat, hän taastusti on valmis niistä maksamaan jos hän niistä saa iloa.

Oletko koskaan ajatellut, mitä maksaa kun säilytät valtavaa tavara arsenaalia kotonasi? Jokainen neliö maksaa, myös ne neliöt missä nököttää se käyttämätön paita, rikkinäiset sukat, kirjat jotka joskus ajattelit lukea. Siksi Kondo Marie suositteleekin kirjassaan säilyttämään kaiken kaupassa. Jos sattuu, että heittämäsi lukematon kirja alkoikin todella kiinnostamaan niin osta se uudestaan, jos se tosiaan tuo sinulle iloa ja olet siitä aidosti kiinnostunut, olet taatusti valmis ostamaan sen. Ei kannata säilyttää varmuuden vuoksi. Se on kallista. 

Kondo Marien sanoin - "SITÄ MITÄ ET TARVITSE, EI PERHEESIKÄÄN TARVITSE".

Jotta voimme jatkaa, on aika hetkeksi pysähtyä näihin mietteisiin ja tunnelmiin..